Burka mielen päällä

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus, ja mielen vapaus”.


Vexi Salmen teksti jää korvamadoksi mainoksesta. En muista, mitä mainostetaan, mutta teksti jää soimaan. Se soi tänään heti aamuvarhaisella herätessä, koska se resonoi toisaalla syntyneisiin ajatuksiini.


Mieli pyrkii aina ilmaisuun meissä ja jollei se saa virrata itsenäisenä ja vapaana ilmaisuna, se nappaa mukaansa tunneilmastosta myrkkykaasua ja purskahtaa ulos haisevana röyhtäyksenä. Naisilla sanotaan olevan myrkylinen kieli. Miehistä en ole kuullut niin sanottavan.


Onko länsimaalaisillakin naisilla burka, musta huntu ajatusten peittona? Ilmaisemmeko ajatuksiamme vain pienestä luukusta, sallituissa rajoissa sanamme taiten asettaen, jotta mies ei hermostuisi?


Kun nainen tulee ikään, minun ikääni, jolloin tytön ja naisen yhteiskunnallinen suorite perheessä on tehty – on asetuttu avioliittoon ja kasvatettu lapset – alkaa sisällä kasvava ihminen vaatia osaansa, ihmisen osaa naisessa. Viimeistään kuudenkympin korvilla on aika nousta esiin ja alkaa tunnistaa, mitä itselleen haluaa ja kuinka itseään haluaa ilmaista monen vaietun vuoden jälkeen.


Kun oppii priorisoimaan omat tarpeensa toiselle sijalle yhteisen hyvän nimissä, oppii samalla vaientamaan villit unelmansa, kaiken heijastuessa puheeseenkin. Opimme asettamaan sanamme taustalle, väistämään turhaa erimielisyyttä. Näin mieli toimii. Ympäristö alkaa vähitellen hahmottaa meidät tämän kautta.


Kierre on valmis, mielessä alkaa muhia myrkkykaasua, joka lopulta puskee esiin ärsyyntymisenä ja väsymisenä ainaiseen vetäytymiseen. Aluksi hiljaisuudesta alkaa sinkoilla teräviä nuolia hujan hajan ympäristöön. Vähitellen huiske lisääntyy ja ääni voimistuu ympäristön pysähtyessä ihmettelemään. Syntyy konflikteja ja räjähdyksiä, hämmennystä ja pahoinvointia.


Kuin tyhjästä kirjahyllyyn alkaa kasautua itsehoidollisia oppaita ja kalenteri täyttyy kurssivarauksista. Ihminen naisessa tarvitsee harjoitusta voidakseen oppia näkymään. Naiset etsiytyvät naisten seuraan hakemaan vertaistukea. Ensin uskaltaa harjoitella vain turvallisessa ympäristössä.


On vapauttavaa päästää ”tyttöjen kesken” koko paketti avautumaan, kuulostella, kuka minä olen, ilman pelkoa ”sallitun rajan” ylittämisestä. Sillä on vieläkin uhka yhteiskunnassa, jos nainen on vahva, puhumattakaan siitä, jos hän ottaa julkisesti ohjat! Poikkeustapaukset vahvistavat säännön.


Naisen vahvuutta tarvitaan pentueen hoitoon. Eläinkunnasta löytyy lukuisia esimerkkejä vahvasta naaraasta. Uros pröystäilee kosiomenoissa voittaakseen naaraan huomion ja lauman johtajana osoittaa kyvykkyytensä vahvojen jälkeläisten tuottamiseen. Vahvojen naaraiden ja kyvykkäiden urosten tuottamiseen.


Amerikan 44. presidentti, Barak Obama sanoi haastattelussaan taannoin, että kun hän tapaa nuorukaisia, jotka kysyvät häneltä menestyksen tukipilareista, hän vastaa aina samoin. Hän kehottaa nuorukaisia katsomaan tarkoin kenen kanssa lyö hynttyyt yhteen, koska se tyttö tulee kasvattamaan hänen jälkeläisensä. Yhteiskunnan perusta on siinä!


Tytöt katsovat puolestaan tarkoin kenen geenejä lapsilleen haluavat. Tämä valinta on aina alitajuista, mutta meissä jo solutasolla määritelty. Kun valinta on sinetöity, alkaa rankka peli, jossa lauman etu menee yksilön edun edelle. Useimmiten naaras maksaa kovemman hinnan vapaudestaan, sillä uros liikuskelee useimmiten enemmän myös lauman ulkopuolella.


Puhun nyt naisesta, joka kasvaa ulos nahoistaan. Joskus roolit kuitenkin voivat olla toisinkin päin, mutta lasten synnyttäminen on vielä toistaiseksi naisen tehtävä ja se vaatii henkisen veron ihan joka kerta. Miehisyyden kasvuhaasteet ovat hiukan toisaalla, ehkä.


Vaatii rohkeutta ja työtä kuulla mielensä ja löytää äänensä. Vaatii uskallusta sanoa lauseensa loppuun. Ympäristöltä se vaatii aikaa tottua sekä ymmärtää, että ulostulo ei uhkaa laumaa, ainoastaan vahvistaa naarasta.


Kun savannilta illan hämärissä kantaa naarasleijonan kumea karjahdus, se on vain

merkki siitä, että laumassa on kaikki hyvin.


”On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta vaistota viesti suuremmasta ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta. Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä”

0 views

© Margit Westerlund, Opera Singer. 

+358 50 584 9296