Jumalainen periaate

Ei ole mitään merkitystä sillä, miten kovin surffaaja tekee töitä, aallot tekevät joka tapauksessa suurimman työn. - Michael Neill


Joskus onni on myötä ja kaikki toimemme vaikuttavat sujuvan kuin itsestään, elämä on flow-tilassa. Toisinaan maailmankaikkeus vaikuttaa asettuneen poikkiteloin juuri minun tielleni, riippumatta siitä kuinka kovin mielestäni yritän. Ympärillä parveilee onnistujia, kun itse jumitan menestyksen tuolla puolen.


Arjessa ei tällöin mahda olla kovin suuria konkreettisia heittoja. Epäonnen tunne syntyy, kun samaistuu jarruttaviin ajatuksiin, jotka yllättävät luonnollisesti juuri kun olet pehmeimmilläsi. Fokus karkaa itsen ulkopuolelle. Sosiaalinen media on silloin myrkyistä pahin, ainakin omalla kohdalla.


Osaisipa tuolloin ajatella, että ihmiseläimenkin elämää ohjaa jokin vääjäämätön samankaltaisuus, ettemme olekaan niin yksilöitä kuin ehkä kuvittelemme! Tai että luonnon järjestys toimii elämässä automaattisesti, emmekä voi vaikuttaa asioiden kulkuun lopulta kovin paljoa. Voisinko siis löysätä ohjaksia ja silti päästä tavoitteeseeni?


Vastakkaisten tunnetilojen ero on valtava. Onnenenergiassa syleilee koko maailmaa ja jumissa ollessaan haluaa luovuttaa koko pelin. Mielikuvituksella voi tavoittaa molempiin mielentiloihin liittyvät ajatukset. Jokaisella on oma toimintamallinsa, joka toistuu aina samankaltaisena, mutta erityisesti törmätessämme negatiivisiin ajatuksiin.


Jos ainoa asia, jonka ihmiset oppisivat, olisi se, että he eivät pelkäisi kokemuksiaan, se jo sinänsä muuttaisi maailman. - Syd Banks


Lukiessani Michael Neilin kirjan Inside out, minun oli aluksi vaikea uskoa, että voisin aidosti luopua ikävistä ajatuksistani ja niihin liittyvistä uskomuksista. Perustuuhan varsinkin negatiivinen ajatteluni moneen kertaan todistetuille tosiasioille. Ettäkö voisin luoda ajatteluni uudeksi intuitioni ja innostuksen kautta joka aamu, tuntui ajatushömpältä.


Neillin idea pohjautuu ajatuksen ja tunteen yhteispeliin, sekä näistä syntyvään lopputulokseen. Hän painottaa ihmisen kykyä valita ajatuksensa, tunnetilansa ja sen kautta toimintansa. Ketju toteutuu vääjäämättä niin hyvässä kuin pahassa.

Neillin pääväite on, että ajatukseni ei ole totta. Hän siis väittää minun tieten tahtoen valitsevan ikävän ajatuksen, joka saa aikaan ikävän tunnetilan, josta puolestaan seuraa poikkeuksetta ikävä toiminta? Että vaikeuteni on itse aiheutettua? Ärsyttävää, mutta kiinnostavaa!


Hän puhuu ajatuksen kierroslukumittarista. Ajatusralli pettää meidät ja luo väärän kuvan todellisuudesta, jos ajattelun tempo nousee riittävästi. Kun kierroslukumittarin lukema on liian korkea, juutumme helposti yksityiskohtiin ja ulkopuolinen impulssivirta saa meidät pois raiteiltaan. Hermostumme herkästi ja hyökkäämme. Tunnistan!


Vasta kun hidastamme vauhtia ja kuulemme maalaisjärjen, eli intuitiomme äänen, on mahdollisuus suhtautua järkevästi ympäröivään maailmaan.


Mietin omassa elämässäni vaikkapa aivan rauhallista aamuhetkeä. Kaikki on hyvin siihen saakka, kunnes avaan kännykän. Rentoutuneena, pehmeässä mielentilassa ulkomaailma pääsee liian helposti ajatteluni ohuen harson lävitse ja vie mennessään.


Äkkiä olenkin valahtanut omasta keskiöstäni vertautuen muiden sykkeeseen. Rento olemiseni näyttäytyy epämääräisenä haahuiluna. Mielentilani voi näin tuhoutua loppupäiväksi, mikäli en hoksaa missä mennään.


Ihminen on niin kauan lukittuna huoneeseen avonaisen, sisäänpäin aukeavan oven takana, kunnes hän työntämisen sijaan tulee ajatelleeksi koittaa, jos se aukeaisi vetämällä. - Ludwig Wittgenstein


Selviytymiseen tarvitaan kolme asiaa – tietoisuus, ajatus ja jumalainen periaate. Viimeksi mainittu ei liity uskontoon, vaan syyn ja seurauksen lakia mukaellen - kuten tietynlaisesta siemenestä kasvaa tietynlainen kasvi, tietynlainen ajattelu johtaa toiminnan kautta tiettyyn lopputulokseen.


Pitkän oppimisprosessin, kasvatuksen seurauksena mukaudumme kiltisti ulkomaailman viesteihin itsestämme. Näin saatamme aivan turhaan lukittua pahemman kerran ulkoapäin asetettuun moodiin, joka sitoo toimintaamme. Mutta jollemme voi luottaa oman ajatuksemme olevan totta, emme totisesti voi luottaa siihen, että jonkun toisenkaan ajatus on totta.


Sillä hetkellä, kun ymmärrämme, ettei kannata laittaa mitään painoa sille, että itse tai joku ympärillämme ajattelisi oikein, vaan sen sijaan ihmettelisimme sitä ihmettä, että ylipäätään ajattelemme, sillä hetkellä syttyy elämä meissä ja asiat alkavat ratketa omalla painollaan. -Syd Banks


Joka päivä voi valita, rakastuuko siinä olevaan surkeuteen vai mahdollisuuteen!

0 views

© Margit Westerlund, Opera Singer. 

+358 50 584 9296